Luontopolku-karttaTietoa luontopolusta
Polun pituus on 3,2 km. Notkoissa märkää. Vedenpitävät jalkineet tarpeen. Kuljetathan mahdolliset roskasi pois!
Polku rakennettiin v. 2007 osana 3+3 yhteinen ympäristö Eu -hanketta. Se kulkee pääosin Natura-alueella, mutta Kairessuon pohjois- ja itäreunalla yksityisten mailla, samoin parkkipaikka ja polku siitä Kairessuolle.
Torni rakennettiin Niinikosken kylän koulun kentällä kyläyhdistyksen talkoilla ja Utin Jääkärirykmentti kuljetti sen MI-8 helikopterilla perusrunko valmiina Mieliäissuolle.
Lintutornissa varottava jyrkkiä portaita! Tornissa saa olla samanaikaisesti enintään 10 aikuista tai 20 alle 12-v. lasta! Nousu torniin omalla vastuulla.
Polun parkkipaikka on osoitteessa Koskustentie 525.
Lintutornin ja luontopolun avajaiset järjesttiin 24.5.2008 lintutornilla.
Mieliäissuon pinta-ala n. 170 ha.
Koillis-lounas suunnassa pituutta n. 2 km.
Kairessuon pinta-ala n. 30 ha
Soiden rakenne
Suot ovat tyypiltään keidas- eli kohosoita. Keidas eli kohosuo on suoyhdistelmätyyppi , jossa suon keskusta on sen reunaosia (laiteita) korkeammalla. Suotyyppiä esiintyy pääasiassa Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla.
Pinnanmuodostuksen mukainen jako:
Kilpikeidas: kauttaaltaan kupera rakenne.(Kairessuo) etelä- ja pohjoispäästä vesi virtaa pois ojia pitkin.
Viettokeidas: yhteen suuntaan kalteva. (Mieliäissuo) Peruskartta vuodelta 1991 ilmoittaa suon pinnankorkeudeksi pohjoispäässä 84.1m, keskellä 83.0m ja etelä -laidalla 78.5mmp.
Keidassuon keskiosa voi olla jopa 3m laiteita korkeampi.
Märkä painanne on nimeltään kulju, johon voi muodostua lampi. Rämekeitaat eli kermit erottaa kuljut toisistaan. Kohosuolla oleva avovetinen vesiallas on nimeltään allikko.
Keidassuon keskusta eli tasanne on pääasiassa nevaa, keskustaa ympäröivä reunaluisu kuivahkoa rämettä ja laiteilla yleensä rehevää rämettä ja korpea.
Mieliäissuon sammalkerros noin 6m korkeus merenpinnasta 79m (maininta vuodelta 1919).
Mieliäissuo ennallistettiin kun siitä tuli Natura-2000 kohde.
Ennallistamisessa tukittiin Paimisojaan virtaava ojasto, kaivettiin muutaman neliön kokoisia vesikuoppia ja lisäksi kaivinkoneella kaadettiin suopuustoa, pääasiassa matalakasvuista männikköä.
Suon etelälaidalta on nostettu viime vuosisadan aikana turvetta jonkin verran, mutta pääosin suo on säästynyt ojitukselta. Suo lienee ollut jääkauden jälkeen järvenä?
Lainaus teoksesta (Orimattilan pitäjä, Atte Harden 1919):
”- joku vuosi sitten multaa otettaessa n. 2 metrin syvyydestä löydettiin yhdestä puusta tehty vene.–
Kun Mieliäissuo jo v. 1640 mainitaan suona, siirtyy tämän veneen käyttöaika hämärään muinaisuuteen. ”
Kasvit ja eläimistö
Kasvit: Varvut, sara, suopursu, ja rahkasammal. Mättäillä saattaa kasvaa jäkälää.
Kermeillä voi kasvaa puita ja muuta rämekasvillisuutta.
Pesimälinnusto niukka, korkeintaan 150 paria/km2. (Kangasmailla n. 200).
Lajit: Niittykirvinen, keltavästäräkki, kiuru, metsäkirvinen, liro, töyhtöhyyppä, kapustarinta ja kurki,
isolepinkäinen, riekko, tavi. Kesällä 2015 myös joutsen.
Petolinnut: Kalasääksi, suopöllö.
Nisäkkäät: Hirvi, kettu, supikoira, metsämyyrä, peltomyyrä ja vesimyyrä.
Polun parkkipaikka on osoitteessa Koskustentie 525.
Lintutornin ja luontopolun avajaiset järjesttiin 24.5.2008 lintutornilla.
Mieliäissuon pinta-ala n. 170 ha.
Koillis-lounas suunnassa pituutta n. 2 km.
Kairessuon pinta-ala n. 30 ha