Kerhola

Pitäjäsanomat 26.01.1960

Seudun vanhin seuratalo sijaitsi Niinikosken koulun tontilla.

Orimattilan kunnan historiaa varten maanviljelijä J. I. Kiviniemi Niinikoskelta on luovuttanut joukon vanhoja kuvia, joiden joukossa on mm oheinen Niinikosken ensimmäistä nuorisoseuran taloa esittävä kuva (kuva puuttuu). Talo hävitettiin ryhdyttäessä rakentamaan uutta seurataloa,

Niinikosken Kerholaa, joka on osittain rakennettu vanhasta seuratalosta saaduista rakennustarpeista.

Niinikoskelle perustettiin nuorisoseura 14.7.1895 ja jo vuonna 1897 seuralle ryhdyttiin rakentamaan seurataloa kansakoulun pihamaalle maantien varteen. Seuratalo rakennettiin pääasiassa talkoilla. Vain jonkin verran oli pakko käyttää ammattityövoimaa. Maanviljelijä J. I. Kiviniemi, joka rakennustöiden aikana kävi kansakoulua, muistaa hyvin seuratalon rakentamisen. Talkootöissä kunnostautui erikoisesti nuorisoseuran johtokunnan jäsen, Kalle Siivola, joka oli seuratalon talkootöissä vakituisesti ilman minkäänlaista korvausta. Osaavana rakentajana hänen tukensa muodostui varsin merkitykselliseksi. Muitakin innokkaita talkoomiehiä kyläläisten joukosta löytyi.

Kansakoulun pihamaalle rakennettuna seuratalosta koitui kansakoulun työlle tuntuvaa haittaa. Iltamiin tultiin hevosella, jotka ”parkkeerattiin” koulun pihalle, joka näin liattiin ja sotkettiin. Muutenkin pian todettiin, että pieni tontti ei sopinut seuratalolle ja koululle yhteiseksi. Talo osoittautui myös liian pieneksi. Nuorisoseuran talolle ryhdyttiin etsimään sopivaa tonttia, jollainen löytyikin nykyiseltä Kerholan paikalta.

Vuonna 1923 ryhdyttiin rakentamaan Kerholaa. Sen rakennustarpeiksi purettiin vanha seuratalo, joka lienee ollut vanhin seuratalo Orimattilassa ja lähitienoilla yleensä. Vanhan seuratalon vielä käyttökelpoisista rakennustarpeista saatiin Kerholalle ravintola ja eteinen. Juhlasalia ja näyttämöä varten hankittiin uudet rakennustarpeet.

Yrjö Siivolan 1923 laatima Niinikosken Seuratalon rakennushistoriikki

Lainaan tässä aluksi joitakin lauseita Maaliskuun 4 päivänä tänä vuonna Niinikosken nuorisoseuratalon jäähyväis juhlissa pidetystä puheesta.

Kaksikymmentä viisi vuotta. Lyhyt aika, pikku luku niinkin. Niimpä kyllä lausua vaan elämässä se on toista. Se on neljännes vuosisataa, se on ihmisen miehuus ikä kokonaan.

Täälläkin on henkilöitä jotka tuon ajan muistavat taaksepäin, on jotka muistavat sen hämärästi vaan on myöskin paljon jotka sanovat, minä olen aika mies tai, minä olen täysikasvuinen neitonen, vaan tuo aikakausiluku ulottuu ohi minun kehdossa olo aikani, ja siinä tapauksessa, se on pitkä aikakausi.

Niinikosken Nuorisoseura on 12 päivänä kesäkuuta 25 vuotta takaperin viettänyt talonsa, tämän talon osan, vihkiäiset tupaantuliaisjuhlansa. Se oli silloin todella juhlahetki, juhlapäivä paikkakunnalle. Mikä oli se tunnus seuran tarkoitus joka tuon talon tyyssiakseen. Se oli herättää ja vireilläpitää Niinikosken kansalaisissa ja erittäinkin sen Nuorisossa Isänmaallisen hengen elähyttämää valistuksen harrastusta.

Noin puolentoista vuosikymmenen kuluttua paikkakunnan väkiluvun lisäännyttyä ja yleensä ajan vaatimusten ja kehityksen mukana tuo talo alkoi käydä ahtaaksi ja aina myöhemmin tuo puutteellisuus tuntuvammaksi. Ja viimein alettiin seurankin taholta tositeolla miettiä tuon epäkohdan korjaamista. 8 vuotta takaperin oli tuo kysymys siksi perusteellisesti esillä että seuran johtokunta hankki piirustusluonnoksen talon laajentamiseksi ja kutsui asian harrastajia kokoukseen tuon asian toteuttamiseksi. Joka kokous siirsi tuon asian lepäämään ja ”odottamaan aikaa parempaa”. Etenkin tuon tonttikysymyksen tähden kun tuo seuratalo oli niinkuin tiedetään kylän yhteisellä maalla kansakoulun tontilla johon ja myöhemmin oli rakennettu toinen uusi koulutalo.

Joissakin piireissä heräsi jo silloin ajatus saada seuratalo omalle vapaammalle tontille jotta se ei olisi haitaksi koulutyölle ja myöhempinä vuosina kun tuli vieläkin päivän kysymykseksi koulun laajennus niin laajemmalti kyläkunnan piirissä olivat sitä mieltä että kunta ostaisi seuratalon koulun käytettäväksi, johon se asemansa puolesta olisi sopinut ja täyttänyt ne tarpeet jotka koululla ovat osittain puutteellisina vielä nytkin ja tulee mahdollisesti jatkumaan.

Tammikuun 21 päivänä 1919 valitsi seura kokouksessaan rakennus-toimikunnan asian eteenpäinviemiseksi johon tulivat valittua Väinö Manssila, J Kiviniemi, H Laurila, S Nokkala, A Kärkelä ja Y Siivola. Tämänkin toimikunnan työt vielä kohdistuivat vanhan talon laajennuksen ja aineen hankintaan muun muassa. Saatiin ns Alikylän mylly-yhtiöltä Alikylän mylly rakennusaineeksi joka on nyt tämänkin talon rakennusaineena. Vaan nytkin jäi tuo varsinainen rakentaminen lepäämään.

Vuonna 1920 heräsi tuo uuden talon kaipuu taasenkin siksi elävöittyneenä että seuran puolelta alettiin käydä neuvottelua seuratalon tonttipaikasta, joksi lopullisesti joltisellakin yksimielisyydellä tuli hyväksyttyä tämä tirontarhan mäki, parhaimpana rakennuspaikkana hyvä maaperänsä puolesta, josko ei niinkään kiitettävänä kylämme maantieteellisen asemansa puolesta.

Ostosopimus saatiinkin maanomistaja Yrjö Haaralan kanssa allekirjoitettua 3000 markan kauppasummasta. 11 päivänä heinäkuuta v 1920 hyväksyi nuorisoseura kokouksessaan tämän kaupan ja valitsi seura puolestaan sen allekirjoittajiksi Ans Kärkelän, J Kiviniemen ja Y Siivolan.

Nyt oli vaan kysymyksenä rakennustoiminnan alkaminen jota varten nuorisoseura valitsi keskuudestaan ja ulkopuolelta seuran, asianharrastajia, rakennustoiminnan järjestämiseksi, joka toimikunta kokoontuikin ensi kerran Niinikosken Nokkalassa lokakuun 13 päivänä 1921 jossa nuorisoseuran edustuksen puolelta ns nousevan suunnan yhä ollessa vallalla työn ja tarvikkeitten yhä kallistuessa, käytiin epäävälle kannalle josko seura voisi ollenkaan tuota rakennuskysymystä rahottaa joten kokous päätti ehdottaa perustettavaksi ”Niinikosken Nuorisoseuratalo Oy:n” johon nuorisoseuran johtokunnan harkinnan mukaan voidaan myydä osakkeita yksityisille mutta ei millekkään seuralle, eikä yhdistykselle. Osakeyhtiön muoto sääntöehdotuksien hankkiminen jäi toistaiseksi.

Rakennussuunnittelussa ja piirustusluonnoksien saannissa päätettiin kääntyä Uudenmaan läänin maanviljelysseuran neuvojan Siikosen puoleen. Monien neuvottelujen jälkeen vihdoin lokakuun 8 päivänä v 1922 oli kutsuttu yleinen kokous seuratalolle jossa kokouksessa päätettiin perustaa osakeyhtiö toiminimellä ”Osakeyhtiö Kerhola” ja hyväksyttiin sille säännöt. Valittiin väliaikainen johtokunta johon tulivat maanviljelijät A Kärkelä, J Kiviniemi, S Nokkala, H Laurila, Y Siivola ja V Huovila. Varajäseniksi maanvilj J Seppälä, Y Haarala ja L Alestalo.

Väliaikaisen johtokunnan huoleksi jäi myöskin vahvistuksen haku yhtiöjärjestykselle.

Niinikosken Nuorisoseuran tarjouksen johdosta päätettiin samassa kokouksessa ostaa mainitun seuran irtaimen ja kiinteän omaisuuden kolmenkymmenen kuuden tuhannen viiden sadan seitsemän kymmenen viiden ja viiden (36 575.05) markan kauppahinnasta. Kaupan allekirjoittaa väliaikainen johtokunta. Samalla päätettiin että Niinikosken Nuorisoseura saa merkitä Oy:ssä 400 osaketta a 100mk. Yksityisosakkeita merkittiin kohta 244 osaketta joka vastaa pääomana 24 400 markkaa.

Tammikuun 19 päivänä tätä vuotta vahvisti Senaatin talousosasto seuratalo-osakeyhtiö Kerholan säännöt.

Yhtiön tarkoituksena on niinkuin mainitun yhtiöjärjestyksen 1§:stä selviää, ”seuratalon rakentaminen ja kunnossapitäminen Orimattilan pitäjän Niinikosken kylässä” Yhtiön osakepääoma on 65 000 markkaa jaettuna 650 sadan markan suuruiseen nimitetylle henkilölle ja Niinikosken Nuorisoseuralle asetettuun osakkeeseen, mutta voidaan osakepääomaa korottaa 100 000 markkaan yhtiökokouksen päätöksellä antamalla vastaava määrä uusia samansuuruisia osakkeita.

11 päivänä Maaliskuuta pidetyssä kokouksessa luettiin vahvistettu yhtiöjärjestys ja samalla, koska todettiin kaikki osakkeet merkityksi ja säädetty 1 viidesosa maksetuksi, päätettiin yhtiö toimeenpanna. Samassa kokouksessa valittiin yhtiön vakinainen hallinto johon tuli valittua kaikki edellämainitun väliaikaisen hallinnon jäsenet joka myöskin valittiin rakennustoimikunnaksi Samalla yhtiökokous myönsi hallinnon käytettäväksi 50 000 markkaa rakennustarkoitukseen.

Nyt käytiin kaikella kiireellä rakennusaineen täydentämiseen jota jo väliaikainen hallinto oli ensi kerta helmikuun 9 ja 10 pitämillään talkoilla saanut kokoon.

Maaliskuun 20 päivänä olevien talkoiden jälkeen oli hirret jo täydellisesti ja paljon muutakin rakennusainetta joten rakennustoimikunta katsoi voitavan varsinaisen rakennustyön alottaa. Koska vielä oli hyvä reki keli jotta voidaan vielä vanha talo rekikelissä muuttaa. Samalla mainittakoon että yhtiökokous hyväksyi aikaisemmin tilatut piirustukset jotka olivat rakennusneuvoja Siikosen luonnoksen no 2 erinäisissä kohdin pienennetyn, mukaiset.

Varsinainen rakennustoiminta myöskin pantiin alulle tarjoamalla tehtäväksi vanhan rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen valmiiksi josta urakkasopimus allekirjoitettiin rakennusmestari E Taitosen Artjärveltä kanssa 21 päivänä Maaliskuuta. Sopimuksen mukaan oli rakennus tehtävä aivan valmiiksi ilman muuria tämän vuoden marraskuun 1 päivään mennessä 43500 markan summasta. Muuraussopimus allekirjoitettu 13 päivänä elokuuta muurari Vikströmmin Artjärveltä kanssa 5 300 markan urakkasummasta. Kumpaankin sopimukseen sisältyy vaan työt, aineen hankkii teettäjä.

Vanha talo purettiin viimeisellä viikolla Maaliskuuta ja toukokuun alussa alkoi seuratalon varsinainen rakentaminen. Mutta monta mutkaa on matkassa ja monta mattia maantiellä sanoo sananlasku ja niinpä tässäkin. Paljon ja monenlaisia tarveaineita vielä puuttui. Lahjoitusten, keräysten, lainojen ja ostojen kautta puuttuvat tarvikkeet kuitenkin saatiin, voimme sanoa aikoinaan paikalle. Monien talkoitten ja ajojen kautta on vedottu paikkakuntalaisten apuun rakennuksen valmistumiseksi. Ja ovatkin työn teettäjät melko hyvin selvinneet ja täyttäneet heille urakkasopimuksen asettamat velvollisuudet. Ja nyt on saatu talo siihen kuntoon, että on voitu järjestää tupaantuliaisjuhla.

Vielä joku sana tämän talon rakentamisen rahoittamisesta. Aikaisemmin tuli jo mainittua tuo Nuorisoseuran osuus, vanha rakennus, tonttimaa, ja joku tuhat rahassa arvioituna 40 000 markkaa maksettuna osakkeista rahassa ja rakennusaineessa noin 30 000. Varsinaisia lainoja ja ainelaskuja 135 000 markkaa ja lisäksi lahjoja jotka myöskin nousevat tuhansiin, joten edellä olevien rahojen summat ylittävät 200 000 markkaa. Jos vielä rahaksi laskisimme lahjoina saadut rakennusaineet ja paikkakuntalaisten tekemät vapaaehtoiset työt ja toiminnan talon valmistumiseksi niin nousisi summa edellämainitusta vielä huomattavasti.

Nyt on paraillaan toiminta rahoituksen vakiinnuttamiseksi. Kaksi viikkoa sitten yhtiökokous korotti osakepääoman sääntöjen suomaan korkeimpaan määräänsä 100 000 markkaan sekä järjestelyn alaisena oleva korottomien lainojen merkintä. Nämä viimeksimainitut keskeneräiset toimet tulevat rahoitusoloja muuttamaan vasta tuonnempana.

Yleisöllä on nyt itsellä tilaisuus nähdä minkälainen talosta on tullut. Tulevaisuus on näyttävä sen käytännöllisyyden ja onko se tuleva pitemmälle tyydyttämään seuratalon tarvetta paikkakunnalla kuin vanha seuratalo.

Näyttämölaitteet ovat Helsinkiläisen Suomi Filmi Oy:n valmistamat., tulivat maksamaan noin 15 000 markkaa. Niinkuin edellisestä selvenee on tämän talon muuttaminen ja laajentaminen paikkakunnalla, jossa ei ole mitään suurempia yhtymiä eikä rahalaitoksia, jotka olisivat suuremmilla erillä voineet rahoittaa ja muuten voimakkaasti tukea tämänlaista yritystä vaan jossa yksinomaisesti asutuksen muodostavat pienviljelmät ja omistajat, ollut verrattain suuri ja voimia kysyvä yritys ja on vaatinut koko kyläkunnan yksimielisyyttä osaaottoa ja kannatusta.

Siksi suuri onkin se aihe joka on saannut nyt paikkakuntalaiset ja pitempikin matkaiset kanssamme tämän talon valmistuttua juhlimaan ja toivomme on, että näin suurin uhrauksin aikaan saadusta talosta tulisi paikkakunnalle niinkuin edellisestäkin niin hyvin henkisten kuin aineellistenkin harrastusten tyyssija.