Yrjö Siivolan 1923 laatima Niinikosken Seuratalon rakennushistoriikki
Lainaan tässä aluksi joitakin lauseita Maaliskuun 4 päivänä tänä vuonna Niinikosken nuorisoseuratalon jäähyväis juhlissa pidetystä puheesta.
Kaksikymmentä viisi vuotta. Lyhyt aika, pikku luku niinkin. Niimpä kyllä lausua vaan elämässä se on toista. Se on neljännes vuosisataa, se on ihmisen miehuus ikä kokonaan.
Täälläkin on henkilöitä jotka tuon ajan muistavat taaksepäin, on jotka muistavat sen hämärästi vaan on myöskin paljon jotka sanovat, minä olen aika mies tai, minä olen täysikasvuinen neitonen, vaan tuo aikakausiluku ulottuu ohi minun kehdossa olo aikani, ja siinä tapauksessa, se on pitkä aikakausi.
Niinikosken Nuorisoseura on 12 päivänä kesäkuuta 25 vuotta takaperin viettänyt talonsa, tämän talon osan, vihkiäiset tupaantuliaisjuhlansa. Se oli silloin todella juhlahetki, juhlapäivä paikkakunnalle. Mikä oli se tunnus seuran tarkoitus joka tuon talon tyyssiakseen. Se oli herättää ja vireilläpitää Niinikosken kansalaisissa ja erittäinkin sen Nuorisossa Isänmaallisen hengen elähyttämää valistuksen harrastusta.
Noin puolentoista vuosikymmenen kuluttua paikkakunnan väkiluvun lisäännyttyä ja yleensä ajan vaatimusten ja kehityksen mukana tuo talo alkoi käydä ahtaaksi ja aina myöhemmin tuo puutteellisuus tuntuvammaksi. Ja viimein alettiin seurankin taholta tositeolla miettiä tuon epäkohdan korjaamista. 8 vuotta takaperin oli tuo kysymys siksi perusteellisesti esillä että seuran johtokunta hankki piirustusluonnoksen talon laajentamiseksi ja kutsui asian harrastajia kokoukseen tuon asian toteuttamiseksi. Joka kokous siirsi tuon asian lepäämään ja ”odottamaan aikaa parempaa”. Etenkin tuon tonttikysymyksen tähden kun tuo seuratalo oli niinkuin tiedetään kylän yhteisellä maalla kansakoulun tontilla johon ja myöhemmin oli rakennettu toinen uusi koulutalo.
Joissakin piireissä heräsi jo silloin ajatus saada seuratalo omalle vapaammalle tontille jotta se ei olisi haitaksi koulutyölle ja myöhempinä vuosina kun tuli vieläkin päivän kysymykseksi koulun laajennus niin laajemmalti kyläkunnan piirissä olivat sitä mieltä että kunta ostaisi seuratalon koulun käytettäväksi, johon se asemansa puolesta olisi sopinut ja täyttänyt ne tarpeet jotka koululla ovat osittain puutteellisina vielä nytkin ja tulee mahdollisesti jatkumaan.
Tammikuun 21 päivänä 1919 valitsi seura kokouksessaan rakennus-toimikunnan asian eteenpäinviemiseksi johon tulivat valittua Väinö Manssila, J Kiviniemi, H Laurila, S Nokkala, A Kärkelä ja Y Siivola. Tämänkin toimikunnan työt vielä kohdistuivat vanhan talon laajennuksen ja aineen hankintaan muun muassa. Saatiin ns Alikylän mylly-yhtiöltä Alikylän mylly rakennusaineeksi joka on nyt tämänkin talon rakennusaineena. Vaan nytkin jäi tuo varsinainen rakentaminen lepäämään.
Vuonna 1920 heräsi tuo uuden talon kaipuu taasenkin siksi elävöittyneenä että seuran puolelta alettiin käydä neuvottelua seuratalon tonttipaikasta, joksi lopullisesti joltisellakin yksimielisyydellä tuli hyväksyttyä tämä tirontarhan mäki, parhaimpana rakennuspaikkana hyvä maaperänsä puolesta, josko ei niinkään kiitettävänä kylämme maantieteellisen asemansa puolesta.
Ostosopimus saatiinkin maanomistaja Yrjö Haaralan kanssa allekirjoitettua 3000 markan kauppasummasta. 11 päivänä heinäkuuta v 1920 hyväksyi nuorisoseura kokouksessaan tämän kaupan ja valitsi seura puolestaan sen allekirjoittajiksi Ans Kärkelän, J Kiviniemen ja Y Siivolan.
Nyt oli vaan kysymyksenä rakennustoiminnan alkaminen jota varten nuorisoseura valitsi keskuudestaan ja ulkopuolelta seuran, asianharrastajia, rakennustoiminnan järjestämiseksi, joka toimikunta kokoontuikin ensi kerran Niinikosken Nokkalassa lokakuun 13 päivänä 1921 jossa nuorisoseuran edustuksen puolelta ns nousevan suunnan yhä ollessa vallalla työn ja tarvikkeitten yhä kallistuessa, käytiin epäävälle kannalle josko seura voisi ollenkaan tuota rakennuskysymystä rahottaa joten kokous päätti ehdottaa perustettavaksi ”Niinikosken Nuorisoseuratalo Oy:n” johon nuorisoseuran johtokunnan harkinnan mukaan voidaan myydä osakkeita yksityisille mutta ei millekkään seuralle, eikä yhdistykselle. Osakeyhtiön muoto sääntöehdotuksien hankkiminen jäi toistaiseksi.
Rakennussuunnittelussa ja piirustusluonnoksien saannissa päätettiin kääntyä Uudenmaan läänin maanviljelysseuran neuvojan Siikosen puoleen. Monien neuvottelujen jälkeen vihdoin lokakuun 8 päivänä v 1922 oli kutsuttu yleinen kokous seuratalolle jossa kokouksessa päätettiin perustaa osakeyhtiö toiminimellä ”Osakeyhtiö Kerhola” ja hyväksyttiin sille säännöt. Valittiin väliaikainen johtokunta johon tulivat maanviljelijät A Kärkelä, J Kiviniemi, S Nokkala, H Laurila, Y Siivola ja V Huovila. Varajäseniksi maanvilj J Seppälä, Y Haarala ja L Alestalo.
Väliaikaisen johtokunnan huoleksi jäi myöskin vahvistuksen haku yhtiöjärjestykselle.